verhota
Finnish
Conjugation
Inflection of verhota (Kotus type 74/katketa, no gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | verhoan | en verhoa | 1st sing. | olen verhonnut | en ole verhonnut | |
2nd sing. | verhoat | et verhoa | 2nd sing. | olet verhonnut | et ole verhonnut | |
3rd sing. | verhoaa | ei verhoa | 3rd sing. | on verhonnut | ei ole verhonnut | |
1st plur. | verhoamme | emme verhoa | 1st plur. | olemme verhonneet | emme ole verhonneet | |
2nd plur. | verhoatte | ette verhoa | 2nd plur. | olette verhonneet | ette ole verhonneet | |
3rd plur. | verhoavat | eivät verhoa | 3rd plur. | ovat verhonneet | eivät ole verhonneet | |
passive | verhotaan | ei verhota | passive | on verhottu | ei ole verhottu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | verhosin | en verhonnut | 1st sing. | olin verhonnut | en ollut verhonnut | |
2nd sing. | verhosit | et verhonnut | 2nd sing. | olit verhonnut | et ollut verhonnut | |
3rd sing. | verhosi | ei verhonnut | 3rd sing. | oli verhonnut | ei ollut verhonnut | |
1st plur. | verhosimme | emme verhonneet | 1st plur. | olimme verhonneet | emme olleet verhonneet | |
2nd plur. | verhositte | ette verhonneet | 2nd plur. | olitte verhonneet | ette olleet verhonneet | |
3rd plur. | verhosivat | eivät verhonneet | 3rd plur. | olivat verhonneet | eivät olleet verhonneet | |
passive | verhottiin | ei verhottu | passive | oli verhottu | ei ollut verhottu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | verhoaisin verhoisin |
en verhoaisi en verhoisi |
1st sing. | olisin verhonnut | en olisi verhonnut | |
2nd sing. | verhoaisit verhoisit |
et verhoaisi et verhoisi |
2nd sing. | olisit verhonnut | et olisi verhonnut | |
3rd sing. | verhoaisi verhoisi |
ei verhoaisi ei verhoisi |
3rd sing. | olisi verhonnut | ei olisi verhonnut | |
1st plur. | verhoaisimme verhoisimme |
emme verhoaisi emme verhoisi |
1st plur. | olisimme verhonneet | emme olisi verhonneet | |
2nd plur. | verhoaisitte verhoisitte |
ette verhoaisi ette verhoisi |
2nd plur. | olisitte verhonneet | ette olisi verhonneet | |
3rd plur. | verhoaisivat verhoisivat |
eivät verhoaisi eivät verhoisi |
3rd plur. | olisivat verhonneet | eivät olisi verhonneet | |
passive | verhottaisiin | ei verhottaisi | passive | olisi verhottu | ei olisi verhottu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | verhoa | älä verhoa | 2nd sing. | ole verhonnut | älä ole verhonnut | |
3rd sing. | verhotkoon | älköön verhotko | 3rd sing. | olkoon verhonnut | älköön olko verhonnut | |
1st plur. | verhotkaamme | älkäämme verhotko | 1st plur. | olkaamme verhonneet | älkäämme olko verhonneet | |
2nd plur. | verhotkaa | älkää verhotko | 2nd plur. | olkaa verhonneet | älkää olko verhonneet | |
3rd plur. | verhotkoot | älkööt verhotko | 3rd plur. | olkoot verhonneet | älkööt olko verhonneet | |
passive | verhottakoon | älköön verhottako | passive | olkoon verhottu | älköön olko verhottu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | verhonnen | en verhonne | 1st sing. | lienen verhonnut | en liene verhonnut | |
2nd sing. | verhonnet | et verhonne | 2nd sing. | lienet verhonnut | et liene verhonnut | |
3rd sing. | verhonnee | ei verhonne | 3rd sing. | lienee verhonnut | ei liene verhonnut | |
1st plur. | verhonnemme | emme verhonne | 1st plur. | lienemme verhonneet | emme liene verhonneet | |
2nd plur. | verhonnette | ette verhonne | 2nd plur. | lienette verhonneet | ette liene verhonneet | |
3rd plur. | verhonnevat | eivät verhonne | 3rd plur. | lienevät verhonneet | eivät liene verhonneet | |
passive | verhottaneen | ei verhottane | passive | lienee verhottu | ei liene verhottu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | verhota | present | verhoava | verhottava | ||
long 1st2 | verhotakseen | past | verhonnut | verhottu | ||
2nd | inessive1 | verhotessa | verhottaessa | agent1, 3 | verhoama | |
instructive | verhoten | — | negative | verhoamaton | ||
3rd | inessive | verhoamassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | verhoamasta | — | ||||
illative | verhoamaan | — | ||||
adessive | verhoamalla | — | ||||
abessive | verhoamatta | — | ||||
instructive | verhoaman | verhottaman | ||||
4th | nominative | verhoaminen | ||||
partitive | verhoamista | |||||
5th2 | verhoamaisillaan |
Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.