kummitella

Finnish

Etymology

kummittaa + -ella, from the same root as kumma. kummittaa is only found in dialects but is directly cognate to Estonian kummitama.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkumːitelːɑˣ/, [ˈkumːit̪e̞lːɑ(ʔ)]
  • Hyphenation: kum‧mi‧tel‧la

Verb

kummitella

  1. to haunt

Conjugation

Inflection of kummitella (Kotus type 67/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kummittelen en kummittele 1st sing. olen kummitellut en ole kummitellut
2nd sing. kummittelet et kummittele 2nd sing. olet kummitellut et ole kummitellut
3rd sing. kummittelee ei kummittele 3rd sing. on kummitellut ei ole kummitellut
1st plur. kummittelemme emme kummittele 1st plur. olemme kummitelleet emme ole kummitelleet
2nd plur. kummittelette ette kummittele 2nd plur. olette kummitelleet ette ole kummitelleet
3rd plur. kummittelevat eivät kummittele 3rd plur. ovat kummitelleet eivät ole kummitelleet
passive kummitellaan ei kummitella passive on kummiteltu ei ole kummiteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kummittelin en kummitellut 1st sing. olin kummitellut en ollut kummitellut
2nd sing. kummittelit et kummitellut 2nd sing. olit kummitellut et ollut kummitellut
3rd sing. kummitteli ei kummitellut 3rd sing. oli kummitellut ei ollut kummitellut
1st plur. kummittelimme emme kummitelleet 1st plur. olimme kummitelleet emme olleet kummitelleet
2nd plur. kummittelitte ette kummitelleet 2nd plur. olitte kummitelleet ette olleet kummitelleet
3rd plur. kummittelivat eivät kummitelleet 3rd plur. olivat kummitelleet eivät olleet kummitelleet
passive kummiteltiin ei kummiteltu passive oli kummiteltu ei ollut kummiteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kummittelisin en kummittelisi 1st sing. olisin kummitellut en olisi kummitellut
2nd sing. kummittelisit et kummittelisi 2nd sing. olisit kummitellut et olisi kummitellut
3rd sing. kummittelisi ei kummittelisi 3rd sing. olisi kummitellut ei olisi kummitellut
1st plur. kummittelisimme emme kummittelisi 1st plur. olisimme kummitelleet emme olisi kummitelleet
2nd plur. kummittelisitte ette kummittelisi 2nd plur. olisitte kummitelleet ette olisi kummitelleet
3rd plur. kummittelisivat eivät kummittelisi 3rd plur. olisivat kummitelleet eivät olisi kummitelleet
passive kummiteltaisiin ei kummiteltaisi passive olisi kummiteltu ei olisi kummiteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kummittele älä kummittele 2nd sing. ole kummitellut älä ole kummitellut
3rd sing. kummitelkoon älköön kummitelko 3rd sing. olkoon kummitellut älköön olko kummitellut
1st plur. kummitelkaamme älkäämme kummitelko 1st plur. olkaamme kummitelleet älkäämme olko kummitelleet
2nd plur. kummitelkaa älkää kummitelko 2nd plur. olkaa kummitelleet älkää olko kummitelleet
3rd plur. kummitelkoot älkööt kummitelko 3rd plur. olkoot kummitelleet älkööt olko kummitelleet
passive kummiteltakoon älköön kummiteltako passive olkoon kummiteltu älköön olko kummiteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kummitellen en kummitelle 1st sing. lienen kummitellut en liene kummitellut
2nd sing. kummitellet et kummitelle 2nd sing. lienet kummitellut et liene kummitellut
3rd sing. kummitellee ei kummitelle 3rd sing. lienee kummitellut ei liene kummitellut
1st plur. kummitellemme emme kummitelle 1st plur. lienemme kummitelleet emme liene kummitelleet
2nd plur. kummitellette ette kummitelle 2nd plur. lienette kummitelleet ette liene kummitelleet
3rd plur. kummitellevat eivät kummitelle 3rd plur. lienevät kummitelleet eivät liene kummitelleet
passive kummiteltaneen ei kummiteltane passive lienee kummiteltu ei liene kummiteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kummitella present kummitteleva kummiteltava
long 1st2 kummitellakseen past kummitellut kummiteltu
2nd inessive1 kummitellessa kummiteltaessa agent1, 3 kummittelema
instructive kummitellen negative kummittelematon
3rd inessive kummittelemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kummittelemasta
illative kummittelemaan
adessive kummittelemalla
abessive kummittelematta
instructive kummitteleman kummiteltaman
4th nominative kummitteleminen
partitive kummittelemista
5th2 kummittelemaisillaan
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.