kortti

See also: körtti

Finnish

Etymology

From Swedish kort.

Pronunciation

  • Rhymes: -ortːi

Noun

kortti

  1. card
  2. playing card; short for pelikortti
  3. licence, permit (card that is given as evidence of the licence or permit)
  4. driver's licence; short for ajokortti
  5. ration card; wartime rationing entitlement coupon, short for ostokortti
    Kun kansa eli kortilla (book title)
    When the people lived on ration cards

Declension

Inflection of kortti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative kortti kortit
genitive kortin korttien
partitive korttia kortteja
illative korttiin kortteihin
singular plural
nominative kortti kortit
accusative nom. kortti kortit
gen. kortin
genitive kortin korttien
partitive korttia kortteja
inessive kortissa korteissa
elative kortista korteista
illative korttiin kortteihin
adessive kortilla korteilla
ablative kortilta korteilta
allative kortille korteille
essive korttina kortteina
translative kortiksi korteiksi
instructive kortein
abessive kortitta korteitta
comitative kortteineen

Synonyms

Derived terms

Compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.