milloin mikäkin

Finnish

Etymology

milloin (“when”) mikä (“what, which”) +‎ -kin (“too, also”)

Phrase

milloin mikäkin

  1. Used to indicate randomness, especially in action:
    1. all over the place (inconsistent; lacking a clear pattern; with a large amount of variation)
      Kysyin jokaiselta vuorotellen, ja heidän vastauksena olivat milloin mitäkin.
      I asked each person in turn, and their answers were all over the place.
    2. whatever, whenever, wherever etc.
      Hän söi milloin mitäkin sattui saamaan.
      He ate whatever he happened to get.
      Työaika ei koskenut häntä - hän ilmestyi toimistolle milloin milloinkin.
      The working hours were not for him - he appearared at the office whenever he pleased.

Inflection
Declension of milloin mikäkin
noun case singular pluraladverbial
form		 singular plural
nominative milloin mikäkin milloin mitkäkinsuperessive – –
genitive milloin minkäkin milloin minkäkindelative – –
partitive milloin mitäkin milloin mitäkinsublative milloin minnekin –
accusative milloin mikäkin, milloin minkäkin milloin mitkäkinlative – –
inessive milloin missäkin milloin missäkintemporal milloin milloinkin –
elative milloin mistäkin milloin mistäkincausative milloin mitenkin –
illative milloin mihinkin milloin mihinkinmultiplicative – –
adessive milloin milläkin milloin milläkindistributive – –
ablative milloin miltäkin milloin miltäkintemp. dist. – –
allative milloin millekin milloin millekinprolative – –
essive milloin minäkin milloin minäkinsituative – –
translative milloin miksikin milloin miksikinoppositive – –
instructive – –
abessive – –
comitative – –
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.